Kokoonnuimme eri puolilta Suomea Kerman kylään lokakuisena viikonloppuna. Istuimme vanhan aseman olohuoneessa ja työstimme vimmaisesti kokoon joulukuussa nähtävää demoesitystä.
Lokakuun alkuun mennessä noin 40 ihmistä oli kertonut meille suhteestaan Heinäveden alueen metsiin. Olemme kiitollisia kaikista saamistamme vastauksista! Luimme niitä välillä nauraen, välillä liikuttuneina ja joskus vähän ärtyneinäkin. Nautimme vastausten rehellisyydestä ja muistiin kirjatuista tarinoista taianomaisista kivistä, sieniretkistä ja hakkuista, joita oli katunut myöhemmin.
Ihan helppoa ei ole koostaa esitystä vastausten pohjalta, sillä mikä metsäsuhteiden kirjo niistä paljastuukaan! Näinkin pieneen kuntaan mahtuu monta tapaa ymmärtää metsä: toiselle sen tekee lahopuu, toiselle sen puute. Toinen tahtoo jättää tuleville sukupolville perinnöksi luonnontilaista metsäluontoa, toinen hyvin hoidetut talousmetsät.
Pohdimme, kuinka tuoda oma äänemme kuuluviin osana esitystä – ja sitä, kuinka puhua metsiemme puolesta tuomitsematta niitä, jotka näkevät ja tekevät toisin. Materiaalin parissa vietetyn viikonlopun jälkeen olemme entistä vakuuttuneempia siitä, että ymmärrystä tarvitaan. Ja että pohjimmiltaan me kaikki ihmiset toivomme samanlaisia asioita, mutta meillä on hyvin erilaiset näkemykset siitä, kuinka toiveemme kävisivät toteen.
Materiaalin pohjalta työstetty demo esitetään Heinävedellä perjantaina 9.12. Kerromme pian lisää!
Nähtyjä eläimiä: metsäkauris, maakotka, varpushaukka, pyy (äänteli)
Syötyä ja juotua: joulusuklaat, oman maan perunat, loputon määrä suppilovahveroita kahvia
Kirjoitettua: Runoja, lauluja, apurahahakemus, to do -lista
SIIMES 
Vastaa